Tekstiileillä on väliä
Tekstiili- ja muotialan sanotaan olevan globaalisti yksi suurista päästöjen tuottajista. Päästöjä aiheutuu ensiksi materiaalien tuotannosta ja tuotteiden valmistuksesta ja toiseksi kuljetuksista, käytöstä ja vaatehuollosta eli siitä, kun vaatteita kotona pestään, kuivataan ja silitetään. Kuluttaja voi vaikuttaa paljon näihin päästöihin.
Esimerkiksi vaatteissa ja tekstiileissä käytetty puuvilla on monien hyvien ja miellyttävien ominaisuuksiensa vastapainoksi myös yksi ongelma niin ilmastopäästöjen hallinnan kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Puuvillaa viljellään nykyisin pääosin teollisesti, ja se vaatii kasvaakseen paljon maata, vettä, lannoitteita ja kasvitauteja ehkäiseviä torjunta-aineita.
Puuvilla vaatii kostean ja lämpimän kasvuilmaston. Siksi keinokastelua käytetään paljon puuvillaa kasvatettaessa. Keinokastelu puolestaan aiheuttaa vesistöjen kuivumista. Yksi karuimmista esimerkeistä on aikoinaan maailman neljänneksi suurimman järven Aralin kuivuminen paljolti juuri puuvillapeltojen kastelun takia.
Elastaanit, mikromuovit ja pikamuoti tuovat kuormaa
Toinen tämän päivän ongelma ovat alkujaan urheilutekstiileissä ja alusvaatteissa läpi lyöneet kevyet polymeerikuidut elastaanit, joita käytetään nykyisin laajalti ihan tavallisissa T-paidoissakin. Elastaani nimittäin lyhentää vaatteen käyttöikää ja hankaloittaa pyykinpesua ja vaatehuoltoa.
Ensiksi elastaani tekee vaatteen kuitukierrätyksestä hyvin vaikeaa – lähes mahdotonta. Näin materiaali on este kiertotalouden toteutumiselle. Itse kunkin on hyvä miettiä, tarvitseeko arjen käyttövaatteissa kuten paidat, tunikat, mekot, farkut ja neuleet oikeasti elastaania. Etenkin kun elastaani ja puuvilla käyttäytyvät eri tavoin ja vaatteita pitää siksi pestä tiuhempaan kuin pelkkää puuvillaa vaatteen muodon palauttamiseksi.
Toiseksi elastaania ei voi pestä yli 40 asteessa, lingota voimakkaasti eikä sen kanssa saa käyttää tavallisia huuhteluaineita. Esimerkiksi puuvillapaitojen kanssa suositellaan välillä kokeilemaan pesua 60 asteessa, jos vaate ei tunnu tulevan enää 40 asteessa raikkaaksi. Elastaanivaatteille tätä ei kuitenkaan saa siis tehdä. Ja jos vaatehuollossa ei huomata ottaa näitä elastaanin rajoitteita huomioon, elastaani menettää joustavuutensa ja vaate ominaisuutensa. Tämä taas johtaa helposti vaatteen hylkäämiseen. Ja kun vaatteessa on elastaania, sitä ei usein voi pistää kuin sekajätteeseen.
Myös mikrokuidut ovat osa tekstiilejä ja sen ympäristökuormaa. Vaateteollisuus päästää meriin mikrokuituja vuosittain määrän, joka vastaa 50 miljardia muovipulloa. Lisäksi mikrokuituja irtoaa konepesun yhteydessä erityisesti vaatteista, joissa on käytetty polyesteria.
Nykyajan ilmiöistä myös ns. pikamuoti, joka on tehty käytettäväksi vain hetken ja päätyy sitten yleensä sekajätteeksi etenkin hankalan kierrätettävyyden takia, rasittaa paljon ympäristöä.
Vaatteet ja kodin tekstiilit ovat siis yksi asia, jossa kukin helsinkiläinen voi tehdä helposti jotakin luonnon ja ympäristön hyväksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Yksi helppo ilmasto- ja ympäristöteko on siis pikamuodin välttäminen eli panostaminen ostettavien asusteiden laatuun ja pitkäaikaiskestävyyteen. Kun lisäksi samalla tutkaillaan, millaisista materiaaleista ostetut tekstiilit on valmistettu, on tehty yhdellä ostopäätökselle jo monta myönteistä tekoa. Esimerkiksi luomupuuvillasta ilman elastaania tehdyt vaatteet ovat niin tuotannon kuin kierrätyksenkin osalta positiivinen ostopäätös.
Luomupuuvilla on ekologista
Pääosa puuvillasta tulee nykyisin tehoviljelystä. Siinä puuvillan sadonkorjuu tapahtuu pääasiassa koneellisesti, mikä edellyttää, että kasvusto ruiskutetaan, jotta lehdet saadaan putoamaan. Puuvilla on myös erittäin altis tuhohyönteisille, ja tehokasvatuksen myötä puuvillapeltoja myrkytetään paljon. Myrkytykset tehdään tavallisesti lentoruiskutuksina, jolloin ainetta pääsee leviämään laajemmalle alueelle. Kaiken tämän tehoviljelyn seurauksena maaperä köyhtyy ja vesistöt saastuvat. Myös puuvillapeltojen työntekijät altistuvat kemikaaleille, koska kehitysmaissa, missä puuvillaa pääosin viljellään, ei juurikaan käytetä suojavarusteita.
Puuvillan tuotannossa käytetyistä kemikaaleista jää kemikaalijäämiä myös valmiisiin tuotteiseen. Siksi uudet puuvillatuotteet on syytä pestä ennen käyttöä. Tosin jäämät eivät usein lähde ihan yhdessä pesussa. Näin tästäkin tulee helposti turhaa rasitusta ympäristölle.
Luonnonmukaisesti viljellystä puuvillasta tehdyt tekstiilit pienentävät ympäristövaikutuksia merkittävästi. Luomuviljelyssä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö ei ole sallittua. Tuholaisten torjumiseen käytetään vuoroviljelyä ja biologisia kasvinsuojelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia aineita, kuten saippua ja kasviöljyt. Lisäksi sato poimitaan käsin, jolloin vältytään lehtiä pudottavien kemikaalien käytöltä.
Myös puuvillan käsittelyssä ja värjäyksessä käytetään paljon kemikaaleja, eikä siellä, missä puuvillaa ja siitä tehtyjä tekstiilejä tuotetaan, ole monesti järjestetty asianmukaista vedenpuhdistusta. Vaikka tekstiilitehtaat ovat maailmanlaajuisesti tehneet paljon muutoksia tuotannossa, on tehtävää edelleen paljon.
Eettinen ostaminen eli valmistusolojen selvittäminen on yksi tapa vaikuttaa. Tekstiilituotteita valitessa kannattaakin perehtyä tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessin läpinäkyvyyteen. Jos et saa vastausta kysymyksiisi, todennäköisesti alkuperää ei tiedetä tai sitä ei haluta kertoa.
Iso ympäristökuorma liittyy vaatteiden käyttöön
Vaikka vaatteiden ja esimerkiksi liinavaatteiden hankintapäätöksillä on tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä, ei riitä, että on tarkkana vain kaupoissa. Tekstiilien ja vaatteiden koko elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista peräti kahden kolmasosan on nimittäin arvioitu syntyvän tuotteiden käytön aikana. Tuotteiden huoltamiseen eli pesuun, kuivaukseen ja silitykseen käytetään runsaasti vettä ja energiaa.
Ympäristön näkökulmasta on oleellisinta, että vaatteet säilyvät mahdollisimman pitkään käytössä. On ensiksi hyvä muistaa, että yhden puuvillapaidan valmistamisen on laskettu kuluttavan 2700 litraa vettä. Se on yhtä paljon kuin ihminen juo keskimäärin kahdessa ja puolessa vuodessa. Kansainvälisten selvitysten mukaan alan kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät yli 40 prosenttia, jos vaatteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään kuin nykyisin. Tässä ns. pikamuodin ja heräteostosten välttäminen on yksi tapa lisätä tekstiilien käyttöikää, tekstiilien laatuun panostaminen toinen.
Yksinkertaisin tapa, jolla kuluttaja voi tehdä vastuullisia valintoja, on valita käyttötarkoitukseen soveltuva ns. ajaton tuote ja huoltaa sitä oikein. Eli kun ostetaan laadukkaita tuotteita, jotka eivät ole hetken pintamuotia, ja huolletaan niitä ohjeiden mukaan, vaatteet säilyvät käytössä mahdollisimman pitkään.
Harkitsematon verkko-ostos on myös haitallinen
Tänä päivänä iso osa vaatteiden kaupasta tapahtuu netin kautta niin, että tilatut tuotteet tuodaan ehkä maapallon toiselta puolen kunkin tilaajan kotiovelle yksittäispakattuina. Jotta kauppa kävisi, palautusehdot ovat asiakkaille suosiollisia. Niinpä ei ole ollenkaan tavatonta, että esimerkiksi samaa mekkoa tilataan kokeiltavaksi useita eri kokoja, joista sitten pääosa tai ehkä kaikki palautetaan takaisin sinne jonnekin.
Vaatekaupoissa palautusprosentti on tutkimusten mukaan 50–70, muissa verkkokaupoissa noin 40. Palautetut uudenveroiset tavarat ja vaatteet päätyvät monessa tapauksessa kaatopaikalle, sillä logistiikka ja kustannustehokkuus eivät kestä kierrätystä.
IT-guru Petteri Järvinen on kuvannut nykykulutusta Tivi-lehdessä sanomalla, että ”Todellinen ympäristöpommi on tilata uudella iPhonella vaatteita verkkokaupasta, maksaa ne bitcoineilla ja palauttaa kaikki kokeilun jälkeen takaisin.” Sillä hän muistuttaa ensiksi verkkokauppaan liittyvien kuljetusten ja hukan tuomasta ympäristökuormasta. Samalla hän tuo esille, että kaikki uudet tietotekniikkalaitteet tarvitsevat toimiakseen neitseellisiä eli kaivoksista kaivettavia malmeja ja mineraaleja, ja sen, että erilaiset some-mediat ja bitcoinin tapaiset virtuaalivaluutat vaativat toimiakseen valtavan määrän energiaa.
Kun kaikesta maapallon jäättömästä maa-alasta jo 75 prosenttia on ihmisen käytössä jossakin muodossa, on tietysti iso merkitys luonnon monimuotoisuudelle, joudutaanko vielä käyttämätöntä maa-alaa ottamaan kaivosten, puuvillapeltojen, energiantuotannon tai muuhun ihmisen käyttöön. Ja kun puhutaan ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä, energian kulutuksella ja sen tuottamisen päästöillä esimerkiksi hiilen polton kautta on iso rooli siinä, jatkuuko maapallon lämpeneminen kiihtyvästi.
Harkitseva vaatteiden ja kodin tekstiilien verkkokauppa on siis myös yksi jokaiselle sopiva keino vaikuttaa maapallomme tilaan myönteisesti. Toinen hyvä tapa tehdä hyvää on pohtia, tarvitsenko oikeasti taas sen uusimman puhelinmallin vai kelpaisiko se viime vuonna ostettu vielä tämänkin vuoden.
Uutinen perustuu mm. tekstiili- ja vaateteollisuutta tuntevien tahojen aineistoihin.