Asukkaille

Vietämme sisätiloissa lähes 90 prosenttia ajastamme. Ihminen hengittää noin 15 000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Huono sisäilma vähentää viihtyisyyttä ja alentaa työtehoa, mutta se voi myös aiheuttaa terveyshaittoja, jopa sairastuttaa vakavasti.

Siksi ei ole samantekevää, minkälaista ilmaa rakennuksissamme on. Terveellinen sisäilma on hajutonta, pölytöntä, vedotonta, lämpötilaltaan miellyttävää ja melutonta.

Sisäilmaa voi parantaa normaaleilla arjen toimilla varmistamalla riittävä ilmanvaihto, huolehtimalla kodin oikeasta sisälämpötilasta ja siivoamalla säännöllisesti. Kotiin on hyvä valita pölyttömiä materiaaleja mahdollisuuksien mukaan.

Tähän on koottu muutama perusasia Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton yhdessä julkaisemasta Sisäilmaoppaasta (koko opas on luettavissa pdf-muodossa klikkaamalla linkkiä).

Ilmanvaihto

Ilmanvaihdolla poistetaan sisäilman hiukkasmaisia ja kaasumaisia epäpuhtauksia ja kosteutta sekä tuodaan ulkoilmaa korvausilmaksi. Riittämätön ilmanvaihto aiheuttaa tunkkaisuutta, hajuja ja jopa terveyshaittoja, esimerkiksi huonoa oloa, päänsärkyä, väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta. Sisäilmaongelmat liittyvät hyvin usein juuri ilmanvaihtoon.

Ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet vähentävät epäpuhtauksien kulkeutumista sisätiloihin. Ne on syytä vaihtaa tarpeeksi usein, vähintään kerran vuodessa. Sisäilma tulee ulkoa, joten se sisältää kaiken mitä ulkoilmakin, jollei ilmaa suodateta. Ulkoa kantautuvat pölyt ja epäpuhtaudet kuten katupöly, siitepöly, pakokaasut, noki.

Ilmanvaihtoventtiilit on puhdistettava pari kertaa vuodessa. Ilmanvaihtoventtiilien puhtaudesta on asukkaan yleensä huolehdittava itse. Pese tai vaihda myös liesituulettimen rasvansuodatin muutaman kuukauden välein.

Lämpötila, veto ja ilmankosteus

Lämpötilan kokemisessa on yksilöllisiä eroja. Sopiva huonelämpötila on noin 21–22 ̊C. Lattian pintalämpötilan pitäisi olla vähintään 18 °C.

Keväällä ja kesällä auringon säteily saattaa lämmittää sisätiloja liikaa. Tätä voi ehkäistä estämällä säteilyn sisäänpääsyn esimerkiksi verhojen, aurinkosuojakalvojen tai markiisien avulla tai tehostamalla ilmanvaihtoa erityisesti yöaikaan.

Vedon tuntua voi aiheuttaa esimerkiksi alhainen huonelämpötila, kylmät pinnat (esimerkiksi ikkuna), tuloilman väärä suuntaus tai suuri sisäänpuhallusnopeus.

Sisäilman kosteus vaihtelee vuodenajan ja sään mukaan. Kesällä huoneilman suhteellinen kosteuspitoisuus on lähellä ulkoilman kosteuspitoisuutta. Talvella sisäilma voi tuntua kuivalta, kun suhteellinen kosteus laskee 20–45 prosenttiin. Ilmankostutinta voi käyttää vähentämään kuivan ilman aiheuttamia hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita.

Kuumahöyrystävä malli on hygieenisin. Laitteessa ei saa seisottaa vettä. Noudata käyttö- ja huolto-ohjeita huolellisesti.

Epäpuhtaudet

Sisätiloissa oleva tupakansavu on vakava terveyshaitta. Tupakansavu sisältää toistasataa ihmiselle haitalliseksi tunnettua yhdistettä, joista syöpävaarallisiksi on luokiteltu yli neljäkymmentä. Jatkuva tupakansavun hengittäminen voi aiheuttaa tupakoimattomalle yhtä paljon terveyshaittoja kuin aktiivinen tupakointi. Tupakansavu voi esimerkiksi aiheuttaa astmaa sairastavalle hengenahdistusta ja lisätä lasten hengitystie- ja korvatulehduksia.

Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa ulkoa tuleva pöly ja noki, sisätiloissa materiaaleista ja ihmisen toiminnoista syntyvä pöly sekä joillekin allergiaa aiheuttavat siitepöly ja eläinpöly. Ulkoa tulevaa pölyä ja nokea sekä siitepölyä voi torjua vaihtamalla raitisilmaventtiilien suodattimet säännöllisesti.