Asukkaille

Helsinkiläisten ulkotilassa hengittämän ilman laatu on parantunut viime vuosina. Ilmanlaatuun vaikuttavat mm. pienhiukkaset, karkeat hiukkaset ja typen oksidit, joita syntyy mm. liikenteen, energiantuotannon, teollisuuden ja puun pienpolton yhteydessä. Lisäksi epäpuhtauksia saadaan kaukokulkeumana maamme rajojen ulkopuolelta. Siitepölykausi vaikuttaa myös ilman laatuun.

Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2017 hieman parempaa kuin vuonna 2016 sekä pääosin hyvää tai tyydyttävää maalis-toukokuun 2018 aikana. Keväällä ilmanlaatuun ovat vaikuttaneet heikentävästi etenkin katupöly ja siitepöly sekä pitkä kuiva helteinen säätila. Kevät 2018 on ollut pölyisempi kuin kevät 2017.

Yksi tärkeä ilmanlaatuun vaikuttava asia on katupöly, jota syntyy mm. nastarenkaiden käytön ja katujen hiekoituksen myötä. Suurin osa katupölystä on nimittäin hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekkaa, mutta katupöly sisältää myös nokihiukkasia, autojen renkaista, jarruista ja muista osista irtoavaa materiaalia sekä maaperän mikrobeja. Helsinkiläisten onneksi katupölyn raja-arvoja ei ole ylitetty sen jälkeen, kun vuonna 2006 otettiin käyttöön uudet aiempaan tehokkaammat katujen puhdistustoimet.

Katupölyongelmat ovat pahimmillaan keväisin kuivalla kelillä tuulen ja liikennevirtojen nostaessa kaduille kertynyttä pölyä hengitysilmaan. Kevätkaudella seassa on myös siitepölyä.

Kaupunkilaiset voivat omassa elämässään vaikuttaa katupölyn määrään mm. vähentämällä yksityisauton käyttöä ja siirtymällä omissa autoissaan talvisaikaan kitkarenkaiden käyttöön.

Yksityisautoilun vähentäminen vaikuttaa myös kaupunki-ilmassa olevan pakokaasun, typpioksidien ja hiilivetyjen määrään. Etenkin vilkasliikenteisissä katukuiluissa sekä seisovassa ilmassa liikenteen päästöt ja katupöly voivat tuntua jopa hengitysteitä ärsyttäviltä.

Auroranlinnan kiinteistöissä on pääsääntöisesti raitisilmaventtiilit, joissa on vaihdettava suodatin. Suodattimen tehtävänä on poistaa ilmassa olevia epäpuhtauksia eli mm. katupölyä ja siitepölyä, kun korvausilma tulee ulkoa sisälle. Auroranlinna on toimittanut vaihtosuodattimet asuntoihin, mutta suodattimen vaihto on asukkaiden vastuulla. Suodattimet on vaihdettava ohjeen mukaisesti, jotta korvausilmaventtiili toimii suunnitellulla tavalla ja asuntoihin tulee puhdasta ilmaa. Näin on siis tehtävä riippumatta siitä, onko asunto vilkkaan liikenneväylän varrella tai enemmän puistomaisessa ympäristössä.

Led-lamput ja liikkeen mukaan toimivat valaisimet vähentävät monissa Auroranlinnan kiinteistöissä sähkön kulutusta ja siten asumisen vaikutusta ilmastopäästöihin.

Osana ympäristöohjelmaansa Auroranlinna pyrkii vaikuttamaan asumisesta tuleviin välillisiin päästöihin. Tämä tapahtuu muun muassa energian ja veden kulutuksen vähenemiseen liittyvillä toimilla, jotka eivät vähennä asumisviihtyisyyttä. Veden kulutukseen vaikutetaan mm. tutkimalla mahdollisia wc-istuinten tai hanojen vuotoja ja korjaamalla viat tai säätämällä hanat niin, ettei niistä tule suunniteltua enemmän vettä. Esimerkiksi valaistuksen sähkönkulutusta on vähennetty vaihtamalla valaisimiin led-lamppuja ja muuttamalla valaistuksen ohjaus liiketunnistimilla tapahtuvaksi. Kun talojen ja veden lämmitykseen, valaistukseen yms. toimintoihin kuluu vähemmän energiaa, vaikutetaan välillisesti energiantuotannon päästöihin ja siten kaupunki-ilman laatuun. Veden kulutuksen vähentäminen helpottaa myös jätevesien käsittelyä ja suojelee siten osaltaan Itämerta.

Kiinteistö Oy Auroranlinna noudattaa toiminnassaan Ekokompassi-ympäristöohjelmaa, joka käytännönläheinen ja konkreettisiin toimenpiteisiin keskittyvä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kehitystyön pohjalta syntynyt mm. Auroranlinnan tapaisille yrityksille sopiva ympäristöjärjestelmä. Ekokompassi sisältää 10 kriteeriä, joiden noudattamiseen yritys, tapahtuma tai virasto sitoutuu. Järjestelmä pohjautuu kansainvälisiin ympäristöjohtamisen standardeihin sekä vastaaviin pohjoismaisiin järjestelmiin.